Taloudesta hallitusohjelman suurimmat kipukohdat

Poliittinen keskustelu käy kuumana talouden tasapainottamisen keinoista jo kuukausia ennen vaaleja. Rud Pedersenillä osakkaana toimiva Marcus Rantala (r.) ja vanhempi konsultti Hannu Oskala (vihr.) ennakoivat vaikeita neuvotteluja, joissa suurimmat kipukohdat keskittyvät talouden, talouskasvun ja velkaantumisen ympärille. Miten yhteensovittaa välttämättömät investoinnit tulevaan ilman lisävelkaa?

Rantalalla on kokemusta useista hallitusohjelmaneuvotteluista eri rooleissa, niin puoluejohtajan eritysavustajana, yhteyshenkilönä kuin neuvottelijana.

Oskala on puolestaan seurannut hallitusohjelmaneuvotteluja etäältä, lobannut lähinnä tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta oman puolueensa neuvottelijoita.

Säästää pitäisi. Vai pitäisikö?
"Rahaa kuluu, vääjäämättä. Terveydenhoito ja sosiaalipalvelut ovat kriisissä, lehdet kirjoittavat oppimistulosten ja kilpailukyvyn romahtamisesta samalla kun Ukrainan sota pakottaa satsaamaan lisää maanpuolustukseen", Oskala tiivistää. "Mistä siis säästetään?"

Leikkauksille vaihtoehtona on yhteisen kakun kasvattaminen, mutta siinä ei Suomessa ole viime vuosina onnistuttu.

Siinä kun Ruotsi on finanssikriisin jälkeen onnistunut kasvattamaan BKT:aan viidenneksellä, oma BKT:mme on pysynyt lähes samansuuruisena.
"Olemme jääneet seisomaan paikoillemme, kun taas Ruotsissa on menty vauhdilla eteenpäin. Huikea ero, huono tulos", Rantala harmittelee. "Kakkua voisi kasvattaa vaikkapa tuomalla lisää tuottavia käsiä kansantalouteemme. Vai voisiko?"

Velipuoli velka
Talouskasvun sisällöt kohtaavat hallitusneuvotteluissa vaikeat kysymykset esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta. Työvoimapulainen Suomi kaipaa maahanmuuttoa, mutta miten, mistä ja keitä – siitä puolueilla on vahvasti erilaisiakin näkemyksiä.

"Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistaminen on hyvä esimerkki vaikeasta asiakysymyksestä. Vaikka perusongelma on laajalti ymmärretty, yhteistä ratkaisua ei ole saatu aikaiseksi", Oskala avaa.

"Kokoomus on hirttänyt itsensä kiinni talouden tasapainottamiseen leikkauksilla halutessaan välttää veronkorotuksia. Leikattavaa ei kuitenkaan löytyne läheskään riittävästi eikä yhteistä narratiivia rakenteiden uudistamiseen saavuteta. Niinpä velka-asteen kehittymisestä tullee tulevan hallituksen kuumin peruna", Oskala visioi.

Rantala toteaa, että vaikka olemme eläneet lyhyen jakson nollakoron vuosia, historiallisesti rahalla on ollut aina hintansa. Paluun reaalikorkojen maailmaan ei pitäisi yllättää. "Velan korkokustannukset ovat palanneet takaisin talousarvioon ihan kunnolla. Reilu miljardi euroa lisää korkokustannuksiin tänä vuonna kertoo siitä, että lisävelanotolla ei taloutta voi tasapainottaa. Velkaantumisella on hintansa ja rajansa".

Konsultin viikon vinkki
Kokeneella konsultilla ja Rud Pedersenin osakkaalla on aina takataskussaan pari eteenpäin vievää vinkkiä. Niin nytkin.

"Hallituksen toimintakyky paranee, kun mukana on erikokoisia puolueita. Pienten roolina on toimia sanansaattajina, katalysaattoreina ja terapeutteinakin", Rantala väittää kokemuksesta.

Rantala neuvoisi lähtemään liikkeelle yhteisen tilannekuvan rakentamisesta ja toivoo, että tuleva hallitus käyttää tähän riittävästi aikaa ja kuuntelee herkällä korvalla niin valtiovarainministeriötä kuin Suomen Pankkia. "Yhteinen tilannekuva on luottamuspohjan tärkeä rakennusaine. Tuleva hallitus, olipa se pohjaltaan millainen tahansa, tarvitsee kaiken mahdollisen liiman".

Marcus Rantala on Rud Pedersenin osakas ja hänellä on monipuolista kokemusta niin politiikan saralta, kuin usealta toimialaltakin puolustuksesta rahoitukseen.

Hannu Oskala on paitsi vanhempi konsulttimme, myös haitaristi ja helsinkiläinen kaupunkiaktiivi-cityvihreä betoninhalailija, kuten hän itse määrittelee.

Kollegoitaan haastatteli Rud Pedersenillä vanhempana neuvonantajana toimiva Leena Manner.