)
Kuinka puolueet veisivät meidät ulos sähkökriisistä?
Ratkaisut sähkön hinnan alentamiseksi on lyötävä pöytään nyt eikä huomenna. Löytyykö hallitukselta tarpeeksi poliittista tahtotilaa päätösten aikaansaamiseksi, vai jäämmekö nuolemaan jäisiä näppejämme eduskuntavaaleihin asti?
Pakkaset kiristyvät, sähkölaskut hipovat taivasta ja sähkökatkojen uhka on yhä todennäköisempi. Tämä on tilanne, jota on ennustettu läpi syksyn niin viranomaisten, asiantuntijoiden kuin poliitikkojenkin toimesta. Sähkön hinta puhututtaa nyt kaikkialla – syystäkin, koska se koskettaa meitä jokaista.
Energiakriisi on politisoinut sähkön toimitusvarmuuden ennennäkemättömällä tavalla. Emme voi luottaa siihen, että sähkön markkinamekanismit sytyttävät valon lamppuun, minkä vuoksi poliittiset linjaukset energiakriisin ratkaisemiseksi ovat yhä vahvemmassa syynäyksessä.
Onkin syytä tarkastella, mitkä ovat puolueiden nimeämät keinot talvesta selviytymiselle ja sähkömarkkinakriisin ratkaisemiselle? Vertailusta löytyy paljon yhtymäkohtia, mutta myös jakolinjoja, jotka antavat mahdollisesti osviittaa myös seuraavan hallituksen energiapolitiikasta.
Perusasioista löytyy yhteisymmärrys – ehkä
Lähes kaikki puolueet ovat yksimielisiä siitä, että nyt on aika toteuttaa mittavia energiansäästötoimia ja lisätä sähkön kulutusjoustoa, eli sähkönkulutuksen optimoimista tuotantotilanteen mukaisesti.
Esimerkiksi Sdp esitti elokuussa 2022 kuntien ja valtion energiasäästökampanjaa toteutettavaksi osana ratkaisuehdotustaan sähkömarkkinakriisiin. Lokakuussa julkaistiinkin laaja Astetta alemmas -kampanja energian säästämiseksi.
Kotitalouksien tukeminen saa myös laajaa kannatusta – tosin eri keinoin.
Kokoomus esittää, että sähkölämmitteisten omakotitalojen energiaremontteja tuettaisiin parantamalla kotitalousvähennystä. Sdp esittää asumistuen sekä toimeentulotuen perusosaan sähkön hinnannousua vastaavia korotuksia. Sen sijaan keskustan ehdotuksesta hallitus esitti sähkön arvonlisäveron alentamista 24 prosentista 10 prosenttiin, mikä saikin eduskunnan hyväksynnän lokakuussa.
Sähkön ja kaasun hinnan kytkeminen irti toisistaan EU:n sähkömarkkinoilla saa myös laajaa kannatusta yli puoluerajojen, samoin esimerkiksi pienydinvoimaloiden rakentaminen pitkän aikavälin ratkaisuna.
Se, että keskeisimmät tavoitteet hyväksytään, ei tarkoita sitä, ettei niiden läpiviennissä syntyisi eripuraa. Mitä lähemmäksi vaaleja mennään, sitä riitaisampaa hallitusyhteistyö on – mikä on tullut esiin myös energiakriisin hoidossa.
Esimerkiksi sähkön hintakaton laskeminen on saanut laajaa kannatusta oikealta vasemmalle, mutta eduskuntaryhmät ovat arvostelleet Sdp:n ehdotusta 20 sentin kilowattituntirajoitukselta jo ennen kuin asiasta on päästy keskustelemaan hallitusosapuolten kesken. Hintakaton hintalappu valtiolle on sekin asia, josta tullaan todennäköisesti käymään vääntöä.
Hiilineutraaliustavoitteet ristitulessa
Kuten arvata saattaa, perussuomalaisten ratkaisu energiakriisiin on vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteiden lykkääminen. Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan energiapoliittiset ratkaisut tulee tehdä kansallinen etu edellä. Lisäksi keskustan tavoin perussuomalaiset kannattavat turpeen palauttamista osaksi energiapakettia.
Keskustan ratkaisuehdotukset ovat muutenkin poikenneet eniten muiden hallituspuolueiden linjauksista. Keskusta suhtautuu varauksella EU-tason energiamarkkinatoimenpiteisiin ja painottaa metsien ja kotimaisen bioenergian roolia vihreän siirtymän ajureina.
Puoluekentältä löytyy myös harmaan sävyjä suhteessa hiilineutraaliustavoitteisiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmoitti syyskuun lopussa, että ”ainuttakaan toimivaa voimalaitosta ei tule päästää pois tuotannosta” ja ”kriittisinä lähivuosina fossiilisia polttoaineita käyttäville laitoksille on ostettava lisäaikaa markkinoilla”.
Myös Sdp peräänkuuluttaa mahdollisuuksia lyhyen aikavälin joustolle esimerkiksi päästöoikeuksien määrässä sekä polttoaineen sekoitevelvoitteessa. Tilannetta paikattaisiin puolueen mukaan tulevina vuosina tiukemmilla päästörajoitteilla.
Voitot ja tappiot jaettava oikeudenmukaisesti
Puolueiden kannanotoissa korostuu enemmän tai vähemmän toive voittojen ja tappioiden tasaamisesta - eli tulonsiirto suuria voittoja takovilta energiayhtiöiltä pienituloisille kotitalouksille, jotka kärsivät energian hinnan noususta eniten.
Esimerkkinä tästä on hallituksen esitys Windfall-verosta, jossa sähköyrityksiltä ja fossiilisia polttoaineita tuottavilta yrityksiltä perittäisiin väliaikainen voittovero vuonna 2023. Veron puolestapuhujia ovat olleet etunenässä Sdp ja vasemmistoliitto.
Vihreät on puolestaan esittänyt ratkaisuksi energiarahaa, jolla helpotettaisiin pienituloisten kansalaisten tilannetta harvaan asutuilla alueilla. 44 euron suuruista energiarahaa maksettaisiin kuukausittain kaikille täysi-ikäisille pienituloisille, jotka asuvat harvaan asutuilla alueilla. Järjestelmä rahoitettaisiin liikenne- ja lämmityspolttoaineiden hiilidioksidi- ja arvonlisäveroista sekä sähkön verotuksesta.
Puhtaaseen energiaan, kuten tuulivoimaan ja vetytalouteen investoimista kannattavat perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muutkin puolueet. Vihreiden erottautumistekijäksi energiakriisikeskustelussa jääneekin muita puolueita vahvempi poikkiteloin asettuminen fossiilisen energian väliaikaista hyödyntämistä vastaan.
Sähkömarkkinoille toivotaan rakenneuudistusta
Pidemmällä tähtäimellä puolueet ovat ottaneet kantaa myös laajempiin rakenneuudistuksiin, jotka tasapainottaisivat sähkömarkkinoita.
Esimerkiksi kokoomus ja perussuomalaiset ovat vaatineet sähkön hinnoittelumallin uudistamista. Nykyisin sähkön pörssihinta määräytyy kalleimman käytössä olevan tuotannon mukaan, eli kaikki sähkö maksaa saman verran riippumatta siitä, kuinka paljon sähkön tuottaminen maksaa tuottajalle.
Kokoomuksen ehdottama malli laskisi sähkön hintaa erityisesti huippukulutuksen hetkinä, jolloin käyttöön joudutaan ottamaan kaikkein kalleinta fossiilista sähkön tuotantoa.
Lisäksi etenkin Sdp ja, yllättäen, kokoomus toivovat energiamarkkinoiden valvonnan tehostamista. Kummatkin puolueet esittävät esimerkiksi perustettavaksi energiamarkkinoiden tutkimusyksikköä, joka päivittäisi kokonaiskuvaa energiamarkkinoiden tilasta ja antaisi suosituksia markkinoiden sääntelyn kehittämiseksi.
Mikäli paljon povattu kokoomuksen johtama sinipunahallitus on seuraava hallituskokoonpano, saattaa yksikön perustaminen olla hyvinkin todennäköistä.
Kaikki riippuu poliittisesta tahtotilasta
Jokainen eduskuntapuolue on enemmän tai vähemmän tarjonnut omia ratkaisujaan sähkömarkkinakriisin ratkaisemiseksi.
Vanhat jakolinjat pätevät pääosin tässäkin keskustelussa; keskusta on bioenergian puolestapuhuja, kokoomus pyrkii löytämään rahoitusratkaisuja, vasemmisto keskittyy kuluttajien tukemiseen ja Sdp edustaa jonkinlaista keskitietä. Eniten vastakkain ovat tavanomaisesti vihreät ja perussuomalaiset. Toisaalta vihreitä ja keskustaakaan on nykyvalossa enää hankalaa tunnistaa hallituskumppaneiksi.
Se, millaista energiapolitiikkaa seuraava hallitus tulee tekemään, riippuu todennäköisesti eniten siitä, minkä puolueiden kanssa kokoomus lyö hynttyyt yhteen.
Entä miten tulevasta talvesta selvitään? Monenlaisia ehdotuksia on tarjolla, mutta paljon riippuu myös siitä, minkälaisten ratkaisujen koetaan auttavan puolueita myös kevään eduskuntavaaleissa.
Varmaa on ainakin se, että syksyn mittaan hallituksessa kuumentuneet tunteet olisivat riittäneet jo useamman omakotitalon lämmittämiseen.
Sofia Leinonen on King Streetin juniorikonsultti, jonka mielenkiinto ja osaaminen painottuvat vastuullisuus- ja energiakysymyksiin. Hän viimeistelee politiikan ja viestinnän maisterintutkintoaan Helsingin yliopistosta.
Lähteitä lisätietoja kaipaaville:
https://www.sdp.fi/ajankohtaista/sdpn-ratkaisuehdotus-sahkomarkkinakriisiin/
https://www.vihreat.fi/energiaraha/
https://vasemmisto.fi/puheenjohtaja-anderssonin-ratkaisuehdotukset-energiakriisiin/
:focal(2740x3278:2741x3279))