Hyvät, pahat ja lobbarit

Maan hallitus hyväksyi 16.6.2022 esityksen avoimuusrekisterilaiksi. Hallitusohjelmassa mainittu ja alankin peräänkuuluttama rekisteri etenee nyt eduskuntaan. Valmistelutyötä on ollut ohjaamassa parlamentaarinen työryhmä, joten odotettavissa ei ole ainakaan kovin radikaaleja muutoksia.

Lobbari vai konsultti?

Hallitusohjelman mukaan lain tarkoituksena on ”päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen”.

Avoimuus onkin hyvä asia ja kuuluu länsimaiseen demokratiaan. Avoimuutta tulee erityisesti edistää vaikuttamisessa, koska vaikuttamisesta ja sen konsultoinnista esitetään paljon negatiivisia huomioita.

Avoimuusrekisteri tulee toteutuessaan koskemaan suoranaisten edunvalvojien lisäksi myös vaikuttamisen konsulttiyrityksiä. Itse vedän yhtä sellaista ja tulen vastaamaan siitä, että täytämme lain edellyttämät velvollisuudet.

Lainvalmistelijoille on saattanut tulla yllätyksenä, että konsultit itse asiassa harvemmin lobbaavat asiakkaan puolesta. Useimmiten organisaatio eli meidän maailmassamme asiakas hoitaa itse tapaamisensa päättäjien kanssa, mikä onkin usein paljon vaikuttavampaa.

Poikkeuksen voi tehdä taho, jolla ei ole Suomessa henkilökuntaa, mutta tämäkään ei ole enää ole kovin todennäköinen skenaario, kun iso osa tapaamisista tapahtuu virtuaalisina ja päättäjiemme kanssa voi keskustella englanniksi.

Jos joskus lobbaamme asiakkaan puolesta, vastaanottavalle taholle on täysin selvää, kenen asialla olemme ja miksi. Ei ole mitään muuta lobbausta.

Avoimuutta vai kyseenalaistamista?

Avoimuudelle selvästikin on siis tarvetta, sillä luettuani avoimuusrekisterin lausunnolla olleen lakiehdotuksen yrityksemme lausuntoa valmistellessani en voinut välttyä siltä tunteelta, että siihen, mitä teen työkseni, ei juurikaan luoteta.

Olen erityisavustaja-aikani jälkeen tehnyt yksityisen globaalin yrityksen vaikuttamista ja vaikuttamisviestinnän konsultointia yhteensä yli 11 vuoden ajan. Olen omasta mielestäni yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilainen. Olen jo pitkään ollut mukana edunvalvojien verkostossa Edunvalvontafoorumissa ja myös allekirjoittanut alan eettiset säännöt.

En suostu suhmuriksi, säätäjäksi tai epäasialliseksi vaikuttajaksi, tai muutenkaan työetiikaltani tai -moraaliltani epäilyttäväksi. Päinvastoin katson, että myös vaikuttaminen kuuluu demokratiaan, ja siihen on oikeus paitsi kansalaisilla, myös yrityksillä ja yhteisöillä.

Mihin vaikuttajaviestinnän konsultteja tarvitaan?

Vaikuttajaviestinnän konsulttien tehtävä on auttaa asiakkaita eli yrityksiä ja yhteisöjä viestimään päättäjille omista näkökulmistaan. Parhaimmillaan tekemämme työ tuo lisäarvoa suomalaiseen päätöksentekojärjestelmään, kun sidosryhmät onnistuvat oikea-aikaisesti viestimään oikeita asioita oikeille päättäjille.

Suurin este vaikuttajaviestinnälle on usein se, etteivät valtionhallinnon ja politiikan ulkopuoliset toimijat tunne päätöksentekoprosesseja, eivätkä he näin ollen välttämättä tiedä, milloin tai millä asialla kannattaa ottaa yhteyttä virkamieheen tai poliitikkoon.

Samaan aikaan päätöksentekojärjestelmän tulisi tunnistaa tekemänsä päätösten vaikutukset. Lakien yhteydessä puhutaan ns. vaikutusten arvioinnista, mikä usein jää valitettavan pintapuoliseksi. Vaikuttajaviestinnällä voidaan auttaa myös lainvalmistelua, jos viesti kuullaan.

On myös päättäjien velvollisuus perehtyä päätösten seurauksiin eri toimijoille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ovien pitäisi olla auki yhteiskunnan eri tahoille. Aina näin ei ole, varsinkaan, jos on kyse yksittäisistä toimijoista.

Toivon, että avoimuusrekisteri omalta osaltaan vie vaikuttamiseen liittyvää keskustelua eteenpäin normalisoiden sen niin, että myös päättäjät kokevat, että on hyvä asia keskustella erilaisten sidosryhmien kanssa ennen päätösten tekemistä. Tällöin rekisteristä on oikeasti hyötyä yhteiskunnallemme ja päätöksentekojärjestelmälle.