Tulevissa kuntavaaleissa moni valtuusto saa jäsenekseen ammattivaikuttajan – mitä se merkitsee politiikalle?

Loppukesästä 2020 sai runsaasti mediahuomiota tapaus, jossa konsultti ja vihreä kaupunkipoliitikko kertoi sosiaalisen median kanavissaan tehneensä kaupallista yhteistyötä yksityisen yrityksen kanssa. Yhteistyössä henkilö sai yritykseltä käyttöönsä sähköpyörän, ja tästä vastineeksi hän teki sosiaaliseen mediaan sisältöä, jossa kertoi kokemuksiaan pyörän käytöstä. Asiasta nousi monien mielestä kohtuuttomat mittasuhteet saanut kohu, jota ilmiselvästi ruokkivat myös poliittiset tarkoitusperät. Tulevissa kuntavaaleissa valtuustoihin noussee monia itsensä kokonaan tai osittain sosiaalisen median vaikuttajina työllistäviä henkilöitä – aika vaikuttaja-poliitikkojen ja poliitikko-vaikuttajien pelisääntöjen kirkastamiselle on viimeistään nyt.

Vaikuttajien ammattikunta

Ihanteellisessa tilanteessa valtuustot ovat kuntia ja kaupunkeja pienoiskoossa: niiden kokoonpanot heijastelevat niitä elämäntilanteita, taustoja ja ammatteja, joita kuntalaisilla on. Sitä mukaa kun maailma ja työelämä uudistuvat, muuttuvat myös poliitikkojen taustat. Vielä 50 vuotta sitten viidennes suomalaisista ja iso osa valtuutetuista sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta, mutta 2020-luvulla tilanne on täysin erilainen.

Tulevissa kuntavaaleissa moni valtuusto saanee riveihinsä ensimmäisen jäsenen, jonka ammatti on sosiaalisen median vaikuttaja (influencer). Tässä yhteydessä vaikuttajan ammatti ei tarkoita siis ammattimaista yhteiskuntavaikuttajaa eli poliitikkoa. Ammattinimike vaikuttaja viittaa henkilöön, joka tuottaa työkseen sosiaalisen median kanaviin sisältöä, jossa keskeisessä osassa on hänen oma persoonansa, ja josta asiakas on valmis maksamaan.

Vaikuttamisen työnä tekee vaikeammin ymmärrettäväksi se, että työtä tehdään käytännössä aina omalla persoonalla: vaikuttaja tekee työkseen markkinointia, mutta hän ei palkkaa videoihinsa esiintyjiä tai kuviinsa malleja, vaan esiintyy niissä itse. Toiseksi vaikuttajan saama palkka on usein muutakin kuin rahaa: se voi olla suositeltu tuote tai palvelu, tai alennus kalliista tuotteesta tai palvelusta. Vaikuttajan työstään saamaa korvausta määrittää pitkälti vaikuttajan yleisö eli se, montako asiakkaan kohderyhmään sopivaa ihmistä hän kanavissaan tavoittaa. Sekavuutta lisää se, että 2000-luvun työelämälle tyypillisesti myös monen vaikuttajan leipä on palasina maailmalla: moni tekee vaikuttamisen ohella työkseen perinteisempää viestintää ja markkinointia, jossa tekijät jäävät piiloon. Tai sitten vaikuttaja tekee aivan muita töitä. Esimerkiksi moni muusikkona tai urheilijana alun perin tunnettu henkilö on sivu- tai päätoiminen vaikuttaja.

Vaikuttaminen alana ja ammattina on kohtalaisen uusi ja hakee vielä käytäntöjään. Ammattimaisilla vaikuttajilla on selkeät säännöt sille, miten muuna kuin rahana saatavat palkat ja palkkiot ilmoitetaan verotuksessa. Olennaista on myös se, että sisällön kaupallisuus on tuotava selkeästi ilmi esimerkiksi tekstillä ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Valitettavasti vaikuttajissa, kuten kaikissa muissakin ammattiryhmissä, on niitä, jotka eivät noudata näitä sääntöjä yhtä tunnollisesti kuin kollegansa. Sääntöjen mukaan toimittaessa vaikuttaminen on ihan tavallista työtä, ja veronkierrosta tai piilomainonnasta ei vastuullisten vaikuttajien kohdalla ole kyse.

Voivatko vaikuttajat toimia politiikassa ja poliitikot vaikuttajina?

Tekstin alussa mainittu kaupunkipoliitikon kaupallinen yhteistyö poiki kohun, jonka kiinnostavinta antia olivat ihmisten täysin erilaiset käsitykset kaupallisen yhteistyön soveliaisuudesta. Erityisesti vaikuttajat ja monet heidän työnsä tuntevat sanoivat, että kyseessä on työ siinä kuin muukin työ: vaikuttaja tekee sovitun työsuoritteen palkkiota vastaan ja siinä se. Vaikuttajamarkkinoinnin maailmaa tuntemattomat pitivät toimintaa vähintään epäilyttävänä, pahimmillaan lahjontana ja korruptiona. Moni alan käytännöt tuntevakin katsoi, että juuri tässä yhteistyössä oli kyseenalaisia elementtejä.

Kohun keskellä monilta jäi kuitenkin täysin vaille huomiota se, että esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa on jo nyt useampi henkilö, joka saa elantonsa osittain tai kokonaan sosiaalisen median kaupallisista yhteistyösopimuksista. En kuullut myöskään yhtään puheenvuoroa, jossa olisi pohdittu sitä, olisiko vastaavan kaupallisen sisällön luominen ollut osa-aikaiselle poliitikolle ok, jos hän olisi päivätöissä mainostoimistossa ja saanut palkakseen rahaa mainostetun tavaran sijaan.

Yhteiskunnallisesti kiinnostavaksi vaikuttajan asema muodostuu viimeistään silloin, kun mukaan tulevat esimerkiksi verorahoilla kustannetut palvelut ja vaikuttajan rooli päättäjänä. Voiko vaikuttaja markkinoida palvelua, jonka ostamisesta hän on päättämässä valtuustossa? Voisiko suosittu perhebloggaaja kertoa kokemuksistaan kaupallisen päiväkodin kanssa ja olla samalla päättämässä kilpailutuksesta, jossa kyseinen päiväkotiyritys on mukana? Voisiko Instagram-vaikuttaja jakaa seuraajilleen reseptejä uuden kasvisproteiinivalmisteen käyttöön ja tehdä samalla linjauksia kunnan koulujen ruokailuista? Voisiko e-urheilija ja tubettaja kertoa videoillaan oman studionsa rakentamisesta yhteistyössä rakennusliikkeen kanssa?

Monien mielestä ihminen ei voi olla yhtä aikaa päättävässä asemassa ja ammattivaikuttaja. Mutta: Niin kauan kuin valtuustoja on ollut, niissä on ollut mukana esimerkiksi paikallisia isompia ja pienempiä yrittäjiä. Tunnetusti kunnissa toivotaan, että palveluita ostetaan oman kunnan yrityksistä – siitä hyötyvät sekä kunta että kuntalaiset. Olisi älyllistä epärehellisyyttä väittää, että näiden yrittäjä-päättäjien kohdalla ei olisi ollut aivan vastaavia oman ja yleisen edun ristiriidan ongelmia kuin vaikuttajien kohdalla. Samankaltaisesta rajankäynnistä oli kyse myös silloin, kun edellisissä valtakunnan hallitusneuvotteluissa keskusteltiin ammattilobbareiden roolista neuvotteluissa. Vaikuttajan ammatti tekee näitä ongelmallisia tapoja uudella tavalla näkyväksi, ja se on kaikkien etu.

Itse näen, että tulemalla mukaan politiikkaan vaikuttajat tekevät suuren palveluksen poliittiselle kulttuurille. Parhaimmillaan he auttavat uudistamaan luutuneita sääntöjä ja käytäntöjä esimerkiksi omien ja kuntalaisten rahojen ja bisnesten pitämisestä soveliaalla tavalla erillään ja ennen kaikkea päättäjien kaupallisten toimien avoimuudesta. Moni tunnettu vaikuttaja on myös kertonut, että yhteiskunnallinen sisältö nostattaa heidän seuraajiensa keskuudessa aina huomattavasti enemmän kritiikkiä kuin kevyemmät aiheet. Samalla tavalla kuin muutkin poliitikot, vaikuttajat asettavat itsensä ja elinkeinonsa alttiiksi kolhuille ja kritiikille yhteiskunnallisen vaikuttamisen vuoksi. Itse kiitän demokratiateosta jokaista ehdolle lähtevää, oli hän sitten vaikuttaja, lobbari tai missä tahansa muussa ammatissa. Eturistiriitojen tilanteessa käytössä ovat jääviyteen liittyvät säännöt, joihin perehtymisen on syytä olla jokaisen uuden valtuutetun tehtävälistalla.

Liisa Lähteenaho
HR - Talent - Culture - Development