Palvelualojen työolot työmarkkinakeskustelun suunnan muuttajana?

Työmarkkinasyksyyn lähdetään tunnetusti selvästi aiemmasta poikkeavasta tilanteesta. Metsäteollisuus ei enää tee koko toimialaa koskevia työehtosopimuksia ja teknologiateollisuudessa odotetaan vielä, kuinka monet yritykset liittyvät alan uuteen työnantajaliittoon.

Kummoinen ennustaja ei tarvitse olla, että vientiteollisuuden työehtosopimusneuvottelut haukkaavat suuren osa syksyn talous- ja työllisyyspoliittisesta julkisuudesta. Ripeästi parantunut työllisyystilanne vaikuttaa neuvotteluihin ja kiilaa palkankorotustoiveita ylöspäin. Samanaikaisesti vientiteollisuuden työehtoratkaisuista riittää pohdittavaa niin sopimisjärjestelmän kuin talouspolitiikan koordinaation näkökulmasta.

Odotettavissa on varmasti mielenkiintoista ja yleissivistävää keskustelua työmarkkinajuridiikan kiemuroista. Työmarkkinatoimittajia suosittelen varautumaan siihen, että lukijoille pitää selittää sellaistakin sanastoa, joihin ei aiemmilla kierroksilla ole juuri tarvinnut tarttua.

Kiinnostavin viimeaikainen työelämää ja työmarkkinoita koskevaa keskustelu on kuitenkin käyty palvelualojen ympärillä. Kesällä puhuttiin työvoimapulasta palvelu- ja hoiva-aloilla. Pankin kuitenkin räjäytti elokuussa syntynyt vastareaktio Hesburgerin Vastuullinen työnantaja -kampanja. Viestintäpalvelu Jodelissa julkaistiin lukuisia työntekijöiden kokemuksia yrityksen työolojen epäkohdista, jotka nopeasti löysivät tiensä myös muuhun mediaan ja laajaan julkisuuteen. Mainehaitta Hesburgerille oli ilmeinen eikä Heikki Salmelan yritys hallita sitä mediassa varsinaisesti auttanut asiaa.

Hesburgerin tapauksesta käynnistyi laajempi keskustelu palvelualojen työoloista myös muiden työnantajien palveluksessa. Tämän seurauksena työntekijöiden tarinat ja heidän näkökulmansa ovat olleet mediassa esillä voimakkaammin kuin aikoihin. Instagramissa mieluummintyoton-tili on julkaissut anonyymeja yksilötarinoita työelämästä ja sen epäkohdista. Tilillä on tänään (30.9.) 6785 seuraajaa, mikä on selvästi enemmän kuin vaikkapa useilla ammattiliitoilla.

Vaikka seuraajamäärät eivät tietenkään kerro vielä sinänsä mitään vaikuttavuudesta ne kertovat, millaiset näkökulmat kiinnostavat. Yksilötarinat vetävät niin sosiaalisessa kuin vähemmänkin sosiaalisessa mediassa. Palkansaajajärjestöt ovat usein huolissaan siitä, että heidän viestinsä jää mediassa työnantajien näkökulman alle. Näyttää kuitenkin siltä, että työntekijän näkökulmalla sinänsä ei ole mitään vaikeuksia tulla nähdyksi. Onnistuvatko järjestöt legitiimisti ottamaan nyt nousseen spontaanin aktiivisuuden osaksi omaa tarinaansa, voi olla ratkaiseva kysymys.

Palvelualoilla työehtosopimuksista neuvotellaan vasta keväällä ja monesta asiasta riippuu lyövätkö kesän alkusyksyn keskustelun laineet sinne saakka. Jos lyövät, kiinnostava työmarkkinasyksy voi jatkua pitkälle kevääseen saakka.

Tuomas Viskari on työmarkkinakysymyksiin ja hyvinvointivaltioon perehtynyt tutkija, joka valmistelee väitöskirjaansa korkeakoulutettujen työttömydestä.