EU ja sisämarkkinat

Millä mittareilla Euroopan menestystä mitataan uudella kaudella?

Euroopan parlamenttivaalit ja uuden komission valinta määrittävät sen, ketkä heiluttavat vallan valtikkaa ja mihin suuntaan Eurooppaa viedään tulevien vuosien aikana. Tietenkään tämä ei tapahdu tyhjiössä, vaan Eurooppa on osa globaalia pelikenttää ja geopoliittista valtakamppailua. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten näkökulmasta ei ole yhdentekevää millaista globaalia roolia EU:n uudet johtajat hakevat. Ottavatko EU-johtajat aktiivista toimijuutta, vai valuuko unioni sivustakatsojan rooliin?

Eurooppa hakee kuumeisesti uusia keinoja menestyäkseen. Monet ovat peräänkuuluttaneet sitä, että uusien aloitteiden ja lainsäädännön suoltaminen ei voi olla ensisijainen tapa. Geopolitiikan ja talouden epävarmuudet eivät tule häviämään, pikemminkin päinvastoin. Euroopan strategista asemaa, kilpailukykyä ja sisämarkkinoita koskevat teemat ovat tärkeitä, kun EU:n suunnasta päätetään vallan vaihtuessa Brysselissä.

Yksityiskohdat ratkaisevat sisämarkkinauudistuksissa

Eurooppa-neuvoston huhtikuisessa kokouksessa peräänkuulutettiin uutta kilpailukykyohjelmaa (A New European Competitiveness Deal) ja linjattiin sisämarkkinoita koskevan uuden horisontaalisen strategian valmistelusta kesäkuuhun 2025 mennessä. Syötteiksi on tilattu eri raportteja ja selvityksiä.

Italian entisen pääministerin Enrico Lettan huhtikuinen raportti sisämarkkinoiden kehittämisestä on toiminut hyvänä keskustelunavauksena ja siinä oleviin esityksiin joudutaan vielä ottamaan kantaa, pidettiin ehdotuksista tai ei. Osa niistä tulee näkymään myös seuraavan komission työohjelmassa. Raportissa on jo asioita, joita Letta on sisällyttänyt komission kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta. Yritysten on hyvä silmäillä varsin massiivista raporttia ja katsoa, onko siellä jotain, mitä he haluavat edistää, ja toisaalta torpata.

Toinen italialainen, Mario Draghi laatii parhaillaan omaa raporttiaan Euroopan kilpailukyvystä. Tämän odotetaan olevan vieläkin selkeämpi syöte komission työohjelmaan, sillä hän laatii sitä komission pyynnöstä ja avustamana. Huhtikuisessa puheessaan Draghi avasi lähestymistapaansa yleisellä tasolla. Puheesta huokuu kunnianhimo lähteä yhdistämään kansallisia toimijoita isommiksi, mutta harvalukuisemmiksi eurooppalaisiksi pelureiksi. Esimerkkinä Draghi mainitsee teleoperaattorit.

Sisämarkkinat ovat EU:n vahvuus, mutta monissa kohdin yritykset edelleen kohtaavat 27 erillistä markkinaa ja sääntökokoelmaa. Toimivien pääomamarkkinoiden puuttuminen on nostettu yhdeksi esteeksi yritysten rahoituksen saamiselle ja pääomien liikkumiselle EU:n sisällä. Yritykset ja toimialajärjestöt ovat parhaimpia avaamaan heitä koskevia haasteita ja tarvittavia uudistuksia.

Monien yritystenkin on varmasti helppoa olla suurista linjoista samaa mieltä, eivätkä isoimmat linjaukset välttämättä suuresti heilauta yksittäisten yritysten liiketoimintaa. Mutta aikanaan mahdollisesti annettavien esitysten yksityiskohdat ovat niitä, joihin ongelmat usein kilpistyvät. Haasteena ovat pitkät valmistelut ja monipolviset neuvottelut, joissa pienet lisäykset voivat tuottaa isoja ongelmia käytännössä. Tätä kokonaisuutta voi yksittäisten toimijoiden olla haastavaa pitää kasassa.

Tuleeko komissio keskittymään toimeenpanoon vai suoltamaan uusia ehdotuksia?

EU:ssa on päättyvällä toimikaudella annettu useita isoja lakipaketteja, joiden toimeenpano on vasta alussa. Yritykset ovat sopeutumassa vaadittaviin muutoksiin. Tämä vaatii aikaa.

Yrityksille haasteena on myös se, että eri lait saattavat sisältää päällekkäisiä, ja välillä jopa ristikkäisiä vaatimuksia. Vaatimusten kumulatiiviset vaikutukset voivat myös olla joillekin toimijoille mittavia. Yksi säädös siellä ja toinen täällä, ja yhtäkkiä yritysten säädöstaakka on todella raskasta.

Säädösviidakon perkaamisessa toimialajärjestöt ja yritykset ovat avainasemassa, sillä niillä on konkreettista tietoa ja näkemystä siitä, miten eri säädökset vaikuttavat ja mitä pitäisi selkeyttää ja ehkä purkaa kokonaan. Metsäsektori on yksi esimerkki alasta, johon vaikuttavat kymmenet eri lait ja säädökset.

On mielenkiintoista nähdä, millaisin mittarein Euroopan menestystä arvioidaan seuraavan kauden lopussa. Lasketaanko myös tulevalla kaudella lainsäädäntö- ja politiikka-aloitteiden määrää komission työohjelmassa? Tiedossa on vain se, että yritysten toimintaympäristöön vaikuttavia aloitteita ja muutoksia tulee jatkossakin. Brysselissä käytävään keskusteluun kannattaa yritysten osallistua aktiivisesti, ja rakentaa verkostoja jo ennen kuin niitä tarvitaan.

Nina Hyvärinen

Nina Hyvärinen syttyy EU-politiikasta ja navigoi luontevasti Brysselin kabineteissa ja Berlaymontin käytävillä. Nina toimii Rud Pedersenin vanhempana neuvonantaja keskittyen EU-politiikan lisäksi geopolitiikkaan, teknologiaan ja turvallisuuteen.