Digipolitiikassa tapahtuu – vaikuttamisen aika on nyt

EU:n komission toimikausi on kääntynyt jälkimmäiselle puoliskolleen, ja Suomessa hallituksella on jäljellä alle vuosi ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Miltä näyttää digi- ja teknologiapolitiikan tilanne keväällä 2022?

Merkittävä osa digialan sääntelystä laaditaan EU-tasolla. EU:n kunnianhimon taso digisääntelyn suhteen on selvästi kasvanut von der Leyenin komission kaudella. Digitaalista maailmaa on pidetty villinä läntenä, jossa käyttäjät ja yritykset voivat tehdä mitä huvittaa. Se ei tietenkään pidä aivan paikkaansa, mutta tämän ajatuksen pohjalta sääntelyä on viime vuosina laadittu.

On totta, että digimaailma kaipaa selkeämpiä sääntöjä. EU on lähtenyt taklaamaan haastetta datastrategialla, ja siihen kuuluvilla viidellä merkittävällä lainsäädäntöhankkeella. Maaliin on jo saatu datahallintosäädös (DGA), jonka tarkoitus on helpottaa datan jakamista eri sektoreiden, toimialojen ja maiden välillä. Digijäteille uusia velvollisuuksia tuovat digimarkkinasäädös (DMA) ja digipalvelusäädös (DSA) saivat EU:n toimielimien hyväksynnät maalis-huhtikuussa. Onkin mielenkiintoista seurata, miten nämä lyhennehirviöt tulevat käytännössä vaikuttamaan digitaaliseen toimintaympäristöön.

Vielä keskeneräisiä lainsäädäntöhankkeita ovat tekoälysäädös ja datasäädös. Tekoälysäädöksen tarkoituksena on luoda riskiperusteinen lainsäädäntökehikko tekoälylle. Datasäädös on mainituista lainsäädäntöhankkeista ehkäpä tärkein – sitä on verrattu merkittävyydessään jopa GDPR:ään. Siinä missä DMA sääntelee vain suuria portinvartijayrityksiä, datasäädös koskee kaikkia yrityksiä, niin pieniä kuin suuriakin. Loppuvuoden aikana esiteltävistä digisektorin aloitteista mielenkiintoisin lienee kyberresilienssisäädös, josta odotetaan komission esitystä syksyllä.

Suomella on mahdollisuus olla digipolitiikan suunnannäyttäjä

EU:n digiasioissa Suomi on kokoaan suurempi. Olemme vuodesta toiseen EU:n digitalisaatiovertailun kärkipaikoilla, ja yhteiskuntamme on pitkälle digitalisoitunut. Niinpä meitä kuunnellaan näissä asioissa.

Hallitusohjelma sisältää paljon digitalisaatiohankkeita, joita on kauden aikana edistetty. Viime vuoden loppupuolella digipolitiikka sai vielä lisäpuhtia, kun hallitus perusti oman ministerityöryhmän digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämiselle. Ministerityöryhmän toimintaa tukee digitoimisto, joka toimii ministeriöiden yhteistyöelimenä digiasioissa. Uusien toimielinten tärkeimpänä hankkeena käynnissä on kansallisen digikompassin laatiminen. Digikompassissa määritellään digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030, ja se tulee ohjaamaan Suomen digipolitiikan suuntaa tulevina vuosina. Digikompassi perustuu sekin EU-aloitteeseen, mutta Suomi on ottanut proaktiivisen otteen omien digitalisaatiotavoitteidensa määrittelyssä.

Lähitulevaisuudessa etenkin kyberturvallisuus ja kriittiset ICT-infrastruktuurit noussevat digipolitiikan keskiöön Venäjän sodan myötä. Suomessa meitä kiinnostaa etenkin se, miten varautua hybridivaikuttamiseen Nato-jäsenyysprosessin aikana.

Eduskuntavaalien lähestyminen avaa mainion paikan erityisesti EU-markkinoilla toimiville teknologiayrityksille vaikuttamiseen ja päättäjävuoropuheluun – nyt on paras aika kertoa tuleville päättäjille, minkälaista digi- ja teknologiapolitiikkaa Suomen pitää seuraavalla hallituskaudella harjoittaa.

Ville Virtanen työskentelee Rud Pedersenillä digi- ja teknologia-asioiden parissa.